Suomessa ollaan

Moikka! Tosiaan olen jo palannut takasin Suomeen kauan sitten, olen ollut tosi kiireinen ollessani viimeisellä vuodella opiskeluitani ja kun on ollut rauhallisempaa niin olen unohtanut tämän täysin.
Mutta nyt ajattelin tehdä tämän "päätöspostauksen".
Elikkäs olin viime vuonna Tukholmassa vähän päälle 7 viikkoa kv-vaihdossa.
Kannattiko?
Kyllä! Oppisin tosi paljon uutta ammatillisesti mutta sen lisäksi oppisin myös uutta itsestäni ja sain esimakua siitä miltä tuntuu asua omillaan. Mulla oli tässä harjottelujaksossa näyttö,  joka vähän lisäsi haastetta, mutta en todellakaan jättäisi vaihtoa väliin sen takia. Kaikissa harjoitteluissa on kuitenkin niitä vähän haastavampia hetkiä, tai ainakin minulla, ja loppujen lopuksi se oli/on kaiken työn arvoista. Ja ne valmennukset yms tehtävät jotka kaikki kv-vaihtoon lähtevät joutuvat tekemään ennen lähtöään, eivät kaada maailmaasi, älä siis myöskään niiden takia jätä vaihtoa välistä, tee ne vain ajoissa ja huollellisesti, ja vietä ikimuistoinen kv-vaihto jakso!

Miltä päivä päiväkodissa näyttää?

Tämä julkaisu tulee vähän huonoon aikaan, tai olisi pitänyt tehdä tästä aiheesta aiemmin, eikä nyt vasta kun työssäoppmiseni on jo suoritettu. Mutta parempi myöhässä kun ei koskaan. 

Elikkä miltä päivä päiväkodissa näyttää?

Keittäjämme avaa päiväkodin klo. 7 ja ensimmäiset lapset tulee noin. 7.15 paikkeilla, jolloin  he saavat aamupalaa. Kello 8 kaikki lapset jotka ovat tulleet aikaisin siirtyvät ulos. 

Useimmat lapset tulevat kuitenkin 8.30-9 aikoihin joten, päiväkotiin tullessa lapset jätetään ulos. Päivä alkaa siis melkein kaikille lapsille ulkona, ja sieltä sitten myöhemmin siirtyvät sisälle tai menevät retkelle, riippuen missä ryhmässä lapsi on. Mutta me ryhmä 1, jossa kaikista nuorimmat lapset ovat, niin me menemme sisälle riippuen päivästä n. klo. 9.30-10:30 paikkeilla.

Maanantait ja perjantait aika samalta, koska silloin kaikki päiväkodin lapsiryhmät ovat ulkona samaan aikaan ja meillä kaikilla on ns. yhteistyötä, jolloin pihalla pidetään erilaisia aktiviteettejä, esim. maalausta, tanssia, rakentelua jne. 

Tiistai, keskiviikko ja torstai ovat taas rakeenteeltaan aika samanlaiset (puhun nyt omasta ryhmästäni). Lapset aloittavat ulkona ja noin puoli kymmeneltä 2/3 lapsista menevät sisälle ja 1/3 jäävät ulos. Sisällä lapset saavat valita kahdesta aktiviteetistä, esim. vesileikin ja maalamisen väliltä. Tietenkin kun lapset olivat omasta mielestään valmiita, niin saavat sitten siirtyä leikkimään omiaan. Lapset jotka ovat jäänneet ulos saavat leikkiä omiaan tai jos on kylmä niin järjestetään esim. tanssia.

Noin klo. 11 kaikki lapset siirtyvät lepohuoneeseen, jossa saavat kurkkua ja sit lauletaan. Samalla kun kaikki lapset ja hoitajat ovat lepohuoneessa, yhdellä hoitajalla on aikaa pistää ruokasali valmiiksi, eli kattaa pöydät ja laittaa ruuat esille yms. Heti kun ruokasali on valmis siirrymme sinne syömään, jolloin yksi hoitaja jää lepohuoneeseen ja laittaa patjat, lasten tyynyt, peitot, tutit, unilelut paikoilleen. Ruokailun jälkeen lapset menevät käsienpesun ja vaatteiden vaihdon kautta nukkumaan. Lepohuoneessa on 2 hoitajaa lasten kanssa, mutta hetken jälkeen kun osa lapsista on nukahtanut ja on suhteellisen rauhallista, toinen hoitajista menee tauolle ja toinen jää vahtimaan lapsia. Kolmas hoitaja on tällä välin siivonut ruokasalin ja vienyt roskat ulos. Pikkuhiljaa lapset sitten heräilevät tai tulevat herätetyksi jos on jokin tietty määrä kun saavat nukkua, ja kello 14 syödään välipala. Välipalan jälkeen tai aikana, ensimmäisiä lapsia tullaan myös jo hakemaan. Välipalan jälkeen lapsilla on vapaata leikkiaikaa. Ja viimeistään 16.15 kaikkien lasten kuuluu olla ulkona, koska silloin alkaa taas yhteistyö muiden ryhmien kanssa. Päiväkoti menee kiinni 17 ellei ole tarvetta pidempään. 

Päivän aikana on myös tietenkin tapahtunut vaippojen vaihtoa, ja muita pikku juttuja, joita en ole maininnut, sillä silloin tästä tekstitstä tulisi vielä sekavampi, kuin mitä se nyt jo on . Mutta tosta saatte toivottavasti jonkinlaisen kuvan miltä päivä päiväkodissa näyttää.

Nobel dagen

Eilen, eli torstaina oli Nobel-päivä. Täällä Ruotsissa se on aika iso juttu. Päiväkodissa lapsilla oli hienot vaatteet päällä, syötiin lounasta pitkässä pöydässä, kaikki oli laitettu tosi hienosti ja ruoka oli todella hyvää. Lapsille jaettiin myös Nobel-mitallit, palkintoa siitä, että ovat olleet niin ahkeria tutkijoita.

Pidin Nobel-päivänä myös ohjatun toimintani. Päätin pitää lapsille liikunta-hetken, sillä lapsilla ei ole liikuntaa samalla tavalla kun meillä Suomessa. Päiväkodissa jossa olin työharjottelussa Suomessa aikoinaan, niin lapsilla oli ainakin kerran viikossa liikuntaa, jolloin heidän kuului ottaa liikunta-vaatteet mukaan yms. Täällä Ruotsissa lapsilla on maanantaisin ja perjantaisin musiikkitilaisuus pihalla, jolloin jotkut lapset menevät tanssimaan mutta sekin on vapaaehtoista. Lisäksi joka päivä ennen lounasta kokoonnumme meidän pieneen lepohuoneeseen, jossa syömme kurkkua ja laulamme. Siellä meillä on joitakin lauluja johon on liikkeitä, mutta ei sen enempään oikeestaan. Tietenkin he juoksevat ja liikkuvat ulkona paljon, mutta kaipasin jotakin ohjattua liikuntaa. Niin minusta oli hyvä idea pitää lapsille liikunta-hetki, joka mahdollisesti sitten jää eläämään, sen jälkeen kun työharjotteluni päättyy ensiviikolla. 

Toinen juttu mikä tuli mieleen vielä noista kuvista on, että lapsilla täällä eivät käytä sisäkenkiä. Ja tosi usein lapset myös riisuvat sukkansa ja ovat paljain jaloin sisällä. Tämä on minusta outoa, sillä eilen sisäkenkäni olivat kadoksissa ja joutusin olemaan sukkasillaan, ja minulla jäätyi jalat. Ihmettelen paljon siis, miten lapset pystyvät olemaan pelkästään sukkasillaan joka päivä ja jotkut paljain jaloin vielä. Monta kertaa päivässä saan siis juosta lasten perässä laittamassa heille sukkia päälle. 

Paljon kaikenlaista siis! Maanantaina päiväkodissa juhlitaan luciaa, joten lasten vanhemmat, isovahemmat, siskot ja veljet jne. ovat tervetulleita katsomaan ja kuuntelemaan kun lapset laulavat joululauloja. Silloin he saavat myös kuulla kun lapsukaiset laulavat tuiki tuiki tähtösen suomeksi! 

2 viikkoa jäljellä!

Niin kuin otsikosta näkee, niin tasan kahden viikon päästä olen jo matkalla kotiin.

Mitä minä olen oppinut tähän mennessä työharjottelusta?

Olen oppinut paljon uutta mm. lasten kehityksestä esimerkiksi, miten eritavalla lähes saman ikäiset lapset kehittyvät. Joku lapsi voi olla iältään esimerkiksi puolitoistavuotias, mutta käyttäytyy ja tekee asioita jota 3-5 vuotiaat tekevät. Ja toisteppäi. 

Olen myös oppinut miten tärkeää on, että pidetessään pienille lapsille esim. maalaustuokion, että kaikki välineet, materiaalit jne. ovat valmiiksi lajiteltu esille, jotta lapset voivat vain istahtaa pöydän ääreen ja heti pääsevät aloittamaan. Sillä jos alat hakemaan välineitä vasta siinä vaiheessa, kun lapset jo istuvat pöydän äärellä, niin he ehtivät jo häipyä ennenkun saat kaikki tarvitsemasi materiaalit esille. 

On todella tärkeää järjestää lapsille paljon erilaisia tehtäviä, leikkejä, projekteja ja mahdollisuuksia jolloin lapsi saa toimia omalla tavallaan.

Lisää myöhemmin..!

Ny vecka, nya äventyr

Uus viikko, uudet seikkailut!

Talvitakit ja hatut päälle. Olen huomannut että aamuisin varsinkin alkaa jo hyvin kylmä, vaikkei siltä ehkä kuvassa näytäkään, mutta uskokaa pois.

Huomenna tulee uusia lapsia ja odotan sitä innolla, on kivaa kun ryhmään tulee uusia ja saa itse olla siinä mukana ja nähdä, miten lapsi omalla tavallaan tutustuu ja sopeutuu uuteen paikkaan.

Tänään ei ollut sen ihmeempi päivä töissä, kaikki meni niin kuin pitikin, vaikka meitä oli yksi aikuinen vähemmän kuin normaalisti, mutta samalla meillä oli myös vain 11 lasta. Hiukan rauhallisempi päivä siis, mutta huomenna se on varmasti kaikkea muuta!

Until next time... 

Hups

Viime postauksestani onkin aikaa, syy siihen on ollut kiireinen viikko.
Tämä viikko mennyt ohi silmänräpäyksessä, tai ainakin siltä tuntuu. Päiväkodissa on ollut paljon kaikenlaista meneillään, mikä varmasti myös vaikuttanut siihen.
Tämän alkavan viikon tiistaina kaksi lasta on aloittamassa ryhmässäni, ja toinen heistä on Suomesta, niin saan sitten toimia tulkkina. Samalla kaksi lasta ryhmästäni ovat siirtymässä seuraavaan ryhmään, jotta uusille olisi tilaa.
Henkilökuntaa on ollut myös lomilla tai kipeänä, niin olen saanut tehdä hyvin paljon.
Työ-ajan ulkopuolella on kamppaillut koulutehtävien sekä näyttösuunnitelman kanssa. Joten niin kuin sanoin, tämä viikko on ollut kiireinen.

Olen nyt myös ollut flunssassa 2viikkoa ja tuntuu ettei millään mene pois. Perjantaina kävin sitten ostamassa apteekista yskänlääkettä, kun olin alkanut herämään öisin hirveisiin yskäkohtauksiin.

Olin perjantaina myös katsomassa lyhtyjä joita lapset olivat koristelleet. 

Seuraavaksi pari kuvaa perjantai maalaustuokiosta jonka pidin ex tempore.

Värikästä menoa eikö? 

Olen huomannut että lapset rakastavat saada kätensä maaliin ja koko kädellä sitten maalata. He ovat tosi taitavia pikku veijareita.

Mutta nyt nukkumaan!

Tuhannet kynttilät syttyvät

Kaikki Norramalmin esikouluissa olevat lapset ovat koristelleet lasilyhtyjä, jotka tullaan asettamaan Vasastanin kirjaston ulkopuolelle perjantai illalla.

(ei minun ottama) 

Olen tänään sen takia pitänyt pienryhmälle kynttilä-maalausta. Ohjaajani oli onneksi kuitenkin siinä auttamassa, sillä vaikka kyseessä oli vain kolme lasta, niin tekemistä riitti hyvinkin paljon näiden pienten lasten kanssa. Lopputulos oli kuitenkin onnistunut. 

Palaan nyt myös hieman viikonloppuuni. Vietin viikonloppuni hyvän ystäväni kanssa, joka tuli Suomesta minua tänne tervehtimään. Meillä oli tosi onnistunut ja mukava viikonloppu.

Oltiin mm. elokuvissa katsomassa Spectreä VIP terassi paikoilta, sillä olihan se pakko kokeilla kun kerran oli siihen mahdollisuus. Ero normaali ja VIP paikkojen välillä oli, että VIP:issä oli paremmat penkit sekä se oli K-18, sillä siellä oli myös baari josta pystyi halutessaan ostamaan alkoholijuomia.

Kuvassa näkyy terassi jossa olimme, haha.

 

(ei minun ottama) 

Olimme myös ulkona syömässä ja shoppailemassa jne. 

Lopuksi vielä pari hauskaa kuvaa:

On se hassua miten monet lapset nukkuvat peppu pystyssä.